Vanhusten kaatumismurtumat ovat merkittäviä kuolemansyitä (Scuffham ym. 2003, Burns ym. 2016). Suomessa kaatumistapaturmaisten kuolemien määrä on neljä kertaa suurempi kuin liikennetapaturmissa vuosittain kuolevien ihmisten määrä (Kannus ym. 2005), kun maailmanlaajuisesti taas liikennetapaturmat ovat merkittävin tapaturmakuolemien syy (Chandran ym. 2010). Kaatumiset ovatkin maailmanlaajuisesti toiseksi yleisin tapaturmakuolemien syy (WHO 2018) ja Suomessa yleisin (Tilastokeskus 2017). Vuoden 2017 aikana yli 1 200 ihmistä on menehtynyt kaatumisiin Suomessa. Luku on puolet kaikista tapaturmakuolemista Suomessa ja lähes yhdeksän kymmenestä on tapahtunut yli 65-vuotiaille. Kuolleiden keski-ikä on ollut miehillä 81 ja naisilla 88 vuotta. (Tilastokeskus 2017)
"Kolmannes ≥ 65-vuotiaista kaatuu vuosittain
Kaatumiset aiheuttavat kipua, toimintakykyrajoituksia ja ylimääräisiä terveydenhuollon kustannuksia ja lisäksi kaatuminen on itsenäinen tekijä ennustamaan kyseisen henkilön hoitoon joutumista (Tinetti & Williams 1997). Vanhusten kaatumistapaturmat liittyvät ikään ja sukupuoleen, mikä johtaa korkeaan terveydenhuollon palvelujen käyttöön, kustannuksiin ja pitkäaikaiseen elämänlaadun heikkenemiseen. (Hartholt ym. 2011) Meta-analyysissä kaatumisten merkittäviksi riskitekijöiksi on havaittu kaatumishistoria, huimaus, Parkinsonin tauti, kaatumisen pelko, kävelyongelmat, kävelyapuvälineiden käyttö ja epilepsialääkkeiden käyttö (Deandrea ym. 2010). Jopa 30 % kotona asuvista 65-vuotiaista tai vanhemmista kaatuu vuosittain ja puolet kaatuvista kaatuu toistuvasti (Tinetti & Speechley 1989, Tinetti ym. 1994, Tinetti 2003, Bergland & Wyller 2004, Gillespie 2004, Rubenstein 2006). Riskitekijöiden vetosuhteet olivat alle 2, mutta vuoden sisällä toistuvasti kaatuville (kaksi tai enemmän kaatumista) vetosuhteet olivat korkeammat kuin kerran kaatuvilla. (Deandrea ym. 2010) 65-vuotiaiden ja vanhemman väestön kaatumistapaturmien sairaalahoidon kustannukset on arvioitu olleen Suomessa lähes 200 miljoonaa euroa vuonna 2015 (Lönnroos ym. 2018).
"Joka kymmenes kaatuminen johtaa murtumaan
Useimmat kaatumisvammat ovat vähäisiä. Niitä ovat mustelmat, hankaukset, haavat, venähdykset ja revähdykset. Vammat voivat silti aiheuttaa merkittävää kipua ja epämukavuutta. Joillakin kaatumisilla voi kuitenkin olla vakavia pitkäaikaisia seurauksia kuten murtumia ja päävammoja (Peel ym. 2002). Yle on uutisoinut helmikuussa 2020, että kaatumisten aiheuttamien aivovammojen määrä on Suomessa 26 kertaistunut viimeisten neljän vuosikymmenen aikana (STT 2020). Joka kymmenes kaatuminen arvioidaan johtavan murtumaan (Tinetti ym. 1988, Campbell ym. 1990, Berry & Miller 2008) ja kaatuminen on myös merkittävin murtumien ja muiden vammojen riskitekijä vanhuksilla. Monet kaatumiset ja niiden aiheuttamien vakavien vammojen riskitekijät ovat samankaltaisia ja korjattavissa. Kaatumisten ehkäisy nähdäänkin välttämättömäksi interventioksi, kun suunnitellaan tehokasta vammojen ehkäisyä. (Dargent-Molina ym. 1996, Greenspan ym. 1998, Palvanen ym. 2000, Gallagher ym. 2001, Kannus ym. 2002, Tinetti 2003, Palvanen ym. 2010)
"Räätälöityjä interventioita riskitekijöiden suhteen yksilöllisesti
Kaatumisten ehkäisyintervention valinta voi riippua potilaan ja häntä hoitavan henkilön arvoista ja mieltymyksistä. Kaatumisen hoitosuositukset ohjeistavat laajaa niin sanottua monitekijäistä kaatumisriskin arviointia vanhuksille, jotka ilmoittavat kävely- ja/tai tasapainovaikeuksia. Kliinisen arvioinnin jälkeen suositellaan räätälöityjä interventioita tunnistettujen riskitekijöiden suhteen yksilöllisesti hyödyntämällä niin sanottua monitekijäistä kaatumisten ehkäisyinterventiota (multifactorial fall prevention, MFFP). (American Geriatrics Society ym. 2011) Tähän toimintaan perustuu Kaatumis- ja osteoporoosiklinikka (Kaaos-klinikka). Meta-analyysi itsenäisesti asuvista vanhuksista toteaa, että MFFP-interventiot voivat vähentää kaatumisten määrää, kun verrataan tavanomaiseen hoitoon tai tarkkaavaisuuden kontrollointiin. Kun on analysoitu 19 tutkimusta (n=5853), on kaatumisten määrän ilmaantumistaajuuksien suhde ollut pienempi MFFP-interventiossa (0,77 ja 95 % luottamusväli 0,67–0,87) verrattuna tavanomaiseen hoitoon tai tarkkaavaisuuden kontrollointiin. Meta-analyysissä tutkimusten näytön taso on arvioitu heikoksi. Muihin kaatumisiin liittyviin tuloksiin kuten kaatumisriskiin on saatu aikaiseksi vain vähäistä vaikutusta tai sitten vaikutusta ei ole saatu. (Hopewell ym. 2018)
"Kaatumisten määrät saatu vähenemään
Suuressa monikeskustutkimuksessa (16 klinikkaa, n=454, keski-ikä 78 ja naisia 73 %) on osoitettu kaatumisklinikan toiminnan vaikuttavan positiivisesti kaatumisalttiiden henkilöiden lopputuloksiin. MFFP-interventiot ovat johtaneet tilastollisesti merkitsevään (p>0,01) vähentymiseen kaatuvien vanhusten määrässä (-40 %), toistuvasti kaatuvien määrässä (-17 %) ja vammaan johtavien kaatumisten määrässä (-28 %) (Hill ym. 2008). Suomessa on myös toteutettu satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (n=1314) Kaaos-klinikan vaikuttavuudesta. Vuoden seurannan aikana interventioryhmässä tapahtui 608 kaatumista ja kontrolliryhmässä 825. Kaatumisprosentti oli tilastollisesti merkitsevästi pienempi interventioryhmässä kuin kontrolliryhmässä, ilmaantumistaajuuksien suhde on ollut 0,72 ja 95 % luottamusväli 0,61–0,86. (Palvanen ym. 2013)
"Onnistuuko tavoitteellinen liikuntaharjoittelu kaatumista pelkäävillä?
Lahdessa on ollut jo useamman vuoden kaatumisen ja osteoporoosin ehkäisyn ja hoidon toimintamalli (Salomaa 2015). Lahdessa Kaaos-klinikan vastaanottokäynnin yhteydessä osallistujilta on muun muassa kysytty ja arvioitu kaatumisen pelkoa. Toimivat interventiot kaatumisen pelon vähentämiseksi ovat todettu tärkeiksi elämänlaadun parantamisen ja yhteiskunnallisten kustannusten vähentämisen kannalta (Gine-Garriga ym. 2013), mutta miten kaatumisen pelko vaikuttaa tavoitteellisen liikuntaharjoittelun onnistumiseen kaatumista pelkäävillä? Tähän kysymykseen ei ole vielä vastattu ja siksi tutkimukseni tavoite on ensin arvioida kirjallisuudesta ja sitten Kaaos-klinikan toimintakykyä parantavaa ja fysioterapeutin toteuttamaa liikuntaharjoittelun vaikutusta fyysiseen suorituskykyyn kaatumista pelkäävillä ja ei-pelkäävillä vanhuksilla.
Kuvalähteet: Canva® ja Shutterstock®