Tomi Korpi, miniväitös, aiheena ”Kaatumispelko ja liikuntakyky vaikuttavat liikuntaintervention onnistumiseen
“Tutkimuksessa haettiin vastauksia kysymyksiin, eroaako KAAOS-klinikan liikuntaintervention tulosmuutokset tulokäynnin ja 12 kk seurantakäynnin aikana kaatumisriskitekijöiden kaatumispelon ja liikuntarajoitteisuuden mukaan muodostettujen ryhmien kesken. Lisäksi haluttiin selvittää, onko kaatumispelon ja liikuntarajoitteisuuden välillä interaktiota taustatekijöiden ja Toimiva-testitulosten suhteen lähtötilanteessa ja Toimiva-testitulosmuutosten suhteen 12 kk seurantakäynnillä. Tutkimusjoukko oli laaja ja itse tutkimus oli määrällinen. Otos käsitti KAAOS-klinikalla vuosina 2010-2017 käyneitä, yli 65-vuotiaita asiakkaita, jotka raportoivat kaatumispelosta sekä vaikeuksista kodin ulkopuolella liikkumisessa.
Laaja tutkimusjoukko oli jaettu neljään ryhmään riippuen siitä, ilmenikö kaatumisenpelkoa (kyllä/ei) ja oliko tutkittavalla vaikeuksia kodin ulkopuolella liikkuessa (kyllä/ei). Kodin ulkopuolella liikkumisen vaikeuksien selvittämiseen opponoija hieman kyseenalaisti metodia, millä ulkona liikkumisen vaikeus oli määritelty, mutta tutkija ei tähän ollut pystynyt vaikuttamaan. Huomioitavaa oli myös, että suuri osa tutkimusjoukosta oli naisia ja usealla oli jonkin asteinen muistisairaus. Heikentynyt muistilla voi olla vaikutuksia tutkimuksen onnistumiseen mutta ennen kaikkea tutkittavan oman toimintakyvyn parantumiseen. Myös näkökyvyn vaikutuksella on merkitystä, mutta sitä ei ollut tarkemmin tässä tutkimuksessa eritelty, ja tarvitsee tutkijankin sanomana uuden tutkimuksen :). ICF:ää oli hyödynnetty taitavasti työssä, mikä kertoo tutkijan ymmärryksestä käytännön työstä fysioterapeuttina.
Tutkimuksen ollessa määrällinen, tulokset oli analysoitu (tutkintoon nähden) erittäin taitavasti käyttäen havainnollistavia taulukoita ja kuvioita, jotka helpottivat lukijaa ymmärtämään ja selkeyttämään tuloksia, joita tämän tasoiseen opinnäytetyöhön nähden oli saatu todella kattavasti. Tutkimuksessa käytetyt mittarit oli perusteltu ja erittäin kattavasti esitelty itse työssä. Koska aika oli rajallinen, miniväitös luonnollisesti keskittyi ennen kaikkea päätuloksiin, jotka tutkija oli saanut tiivistettyä erittäin napakasti, kuulijaa palvelevalla tavalla. Tutkijan perehtyneisyys ja tilastotieteellinen osaaminen näkyi tulosten esittämisessä.
Tutkija oli taitavasti analysoinut eri sekoittavien tekijöiden vaikutuksia tutkittaviin asioihin. Vaikka itse tulokset eivät olleet tilastollisesti merkittäviä: tutkimuksessa todettiin, että vain osallistujat, jotka eivät pelänneet, eivätkä kokeneet vaikeuksia asioida kodin ulkopuolella saivat keskimäärin pienen todellisen kokonaisharjoitusvaikutuksen, oli tutkimus mielestäni silti kaikessa laajuudessaan erittäin vaikuttava antaen paljon itse käytännön työhön. Tutkija oli erittäin taitavasti osoittanut, miten sekoittavat tekijät vaikuttivat tutkimustuloksiin ja havainnollistanut sitä, miksi tulokset alku- ja loppumittauksissa eivät juurikaan eronneet toisistaan. Ennen kaikkea näen, että tämä tutkimus antoi tärkeää tieto erittäin tärkeästä aiheesta ja lisäarvoa siihen, miten voimme tehdä asioita paremmin nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimuksen arvo käytännössä on suurempi, mitä tulokset antavat todentaa.
Tulevaisuuden kehittämiskohteista ja tarpeista tutkijalla oli hyvää pohdintaa siitä, mitä olisi voitu tehdä toisin ja etenkin se, miten nyt käytännössä saadaan tästä tutkimuksesta suurin hyöty irti. Hälyttävää oli, että ne tutkittavat, joiden toimintakyky oli heikoin tutkimuksen alussa, nämä ketkä tarvitsisivat eniten tukea ja hyötyisivät siitä todennäköisesti eniten, jäivät tutkimuksen ulkopuolelle, koska eivät tulleet toiselle käynnille. Jo nyt voidaan todeta (opponoijan mielipide), että tämän tyyppiselle tutkimukselle on tarve, mutta ennen kaikkea on tarve intensiivisemmälle liikuntainterventiolle, jotta heikon toimintakyvyn omaavat henkilöt pysyvät toimintakykyisinä ja aktiivisina. Terveydenhuollon kattavuuden ongelma tuli erittäin vahvasti esille tämän(kin) tutkimuksen myötä.
Tutkija oli tehnyt erittäin tarkkaa työtä ja hänen perehtyneisyytensä aiheeseen näkyi itse tekstissä sujuvana kirjoittamisena, laajana lähdemateriaalin käyttämisenä sekä taitavana ja kriittisenä pohdintana. Miniväitös sujui erittäin napakasti ja tutkija oli pystynyt tiivistämään erittäin laajan työn ydinasiat tiiviiseen pakettiin.”
Kuvalähteet: Canva & Midjourney Inc®